Liputusohjeet
Veneily-yhdistyksen lippu, puhekielessä pursilippu, on kansallislipun veroinen Suomen lippu, jota voi käyttää sekä Suomessa että ulkomailla. Kansallislippua ja pursilippua saa merilain mukaan käyttää veneen perälippuna, jos vene on yli 60-prosenttisesti suomalaisessa omistuksessa. EU- ja ETA-maiden kansalaisen Suomessa liikkuva ja rekisteröity vene, jonka omistaja tai hänen edustajansa asuu täällä vakinaisesti, voi hakea Suomen tai seuransa lipun käyttöoikeutta liikenne- ja viestintäministeriöltä.
Tarvittaessa veneenomistaja voi osoittaa seuran jäsenyytensä veneenomistajan viirillä oikeanpuoleisen saalingin alla
Todistus lipun käyttöoikeudesta
Veneseura antaa rekisterissään olevalle vuosittain katsastetulle veneelle venetodistuksen, joka on virallinen todistus seuran lipun käyttöoikeudesta. Jyväskylän Veneseuran perälipun käytön ehtona on siis veneen vuosittainen turvallisuuskatsastus.
- Vene saa olla vain yhden seuran rekisterissä ja käyttää vain sen lippua, vaikka omistaja olisikin usean seuran jäsen.
- Veneen rekisteröintiseuran pursilippua saa käyttää, kun veneessä on mukana joku rekiströintiseuran jäsen.
- Pursilippua ei saa käyttää, jos vene on kaupallisessa käytössä esimerkiksi vuokrattuna.
- Silloin kun pursilippua ei voi käyttää, pidetään perälippuna kansallislippua. Seuran viirien käyttö on silti mahdollista.
Kulussa olevassa veneessä lippu on aina nostettuna
- Kulussa olevassa veneessä pidetään perälippu nostettuna koko ajan vuorokaudenajasta riippumatta.
- Avomerellä perälipun voi pitää laskettuna, jos muita ei ole näkyvissä.
- Kiinnitetyssä (satamassa, poijussa, ankkurissa) miehitetyssä veneessä lippu nostetaan kello 8.00 ja lasketaan auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21.00.
- Juhannusyönä lippu saa liehua koko yön.
Maan lipun käyttö perälippuna kuuluu itsestään selvänä hyvään merimiestapaan ja on myös monessa tilanteessa lain vaatima. Vastaavasti esimerkiksi mainoslipun, merirosvolipun tai vaikkapa eurolipun käyttö perälippuna osoittaa huonoa merimiestapaa.